Patenttiriitojen ratkaisu jatkuu edelleen kansallisesti

Sopimus yhdistetystä patenttituomioistuimesta (Unified Patent Court, UPC) valmistui ja allekirjoitettiin vuonna 2013. Sittemmin valmistelut ovat edenneet maittain eri tahtia. Luonne valtioiden välisenä sopimuksena ja liitännäisyys muihin sopimuksiin ja instituutioihin on tarkoittanut, että asian valmisteluprosessiin vaikuttavia oikeudellisia ja poliittisiakin kysymyksiä on lukuisia – jopa siinä määrin, ettei kaikki tule asianmukaisesti huomioiduiksi.  

Tänä vuonna, 2020, jännittäminen Brexitin vaikutuksesta sopimukseen päättyi, kun brittihallitus ilmoitti jäämisestä UPC:n ulkopuolelle.

Viime viikolla Saksan perustuslakituomioistuin antoi ratkaisunsa valituksesta, jossa UPC-sopimuksen perustuslain mukaisuutta kyseenalaistettiin useammalla perusteella. Koska sopimus sisältää päätösvallan luovuttamista pois Saksasta, on sen käsittely parlamentissa oltava määrätynlainen. Kun tämä ei ollut toteutunut, perustuslakituomioistuin katsoi lain hyväksyvän käsittelyn olleen mitätön ja sopimuksen hyväksynnän Saksassa sen myötä pätemätön.

Saksan tilanne aiheuttaa ainakin viivettä yhdistetyn patenttituomioistuimen työn käynnistykseen. Valmisteluissa oltiin jo pitkällä; tietojärjestelmää oltiin testattu, tuomareiden haku käynnissä, tiloja varattu, Suomessa budjettiin kirjattu varauksia jo vuosia sitten! On kuitenkin myös esitetty arvioita, että nämä Brittien ja Saksan vastoinkäymiset yhdessä voisivat johtaa paketin ja valmistelutyön avaamiseen uudelleen. Epävarmuuden jatkuminen on harmillista eurooppalaisen järjestelmän ja päätöksenteon kannalta.

Patenttiriitoja ratkaistaan siten edelleen kansallisissa tuomioistuimissa, joiden toiminnan ja case law:n tunnemme.